Riittävän unen merkityksestä on taas saatu lisätietoa. Jo aiemmin on tiedetty, että liian vähäinen nukkuminen lisää pitkässä juoksussa riskiä mm. sydän- ja verisuonitauteihin, erilaisiin muistisairauksiin ja masennukseen. Nyt tuore, professori Tiina Paunion johdolla tehty suomalaistutkimus viittaa siihen, että unella on vaikutusta myös geenien toimintaan.
Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhdessä toteuttamassa tutkimuksessa tutkittiin kaikkiaan 105, 22–25 -vuotiasta ja univajeesta kärsivää miestä. Vertailtaessa tutkimusryhmää riittävästi nukkuviin ja samanikäisiin miehiin, univaje näkyi selvästi tutkimusryhmän valkosoluissa.
Valkosoluista eristettiin niiden DNA, ja siitä tutkittiin erityisesti ns. metylaatiota. Metylaatio on perimään ja kehon aineenvaihduntaan vaikuttava mekanismi, jonka toimintaan elintavat – lepo, liikunta, ravinto ja stressitaso – vaikuttavat merkittävästi.
Vertailtaessa riittävästi nukkuvien ja univajeesta kärsivien DNA-materiaalia havaittiin, että liian lyhyellä nukkumisella oli vaikutusta metylaatioon. Näin ollen voidaan ajatella, että valvominen vaikuttaisi perimään ja sen ilmentymiseen.
Vaikka univajeen aiheuttamat muutokset eivät periydy, Paunion mukaan tulokset viittaavat siihen, että pitkään jatkuva riittämätön nukkuminen vaikuttaa hermostoa säätelevien geenien toimintaan. Paunio kuitenkin muistuttaa, ettei tutkimus vielä kerro sitä, mitä käytännön vaikutuksia näillä havaituilla muutoksilla on ja palautuvatko muutokset ennalleen riittävän levon jälkeen. Lisäksi hän painottaa, että havaitut muutokset nähtiin veren valkosoluissa, eikä sen perusteella voida sanoa, nähdäänkö aivojen eri osa-alueilla vastaavia muutoksia.
Lisätutkimusta tarvitaan myös selvittämään johtaako pitkäaikainen univaje pysyviin ja myöhemmin havaittaviin terveydentilan muutoksiin. Paunion mielestä mielenkiintoista olisi tutkia myös sitä, miksi univajeen vaikutukset ovat niin yksilöllisiä. Tärkeänä hän pitää erityisesti sitä, että unen merkityksestä puhutaan ja sen tärkeydestä ollaan kansakunnan tasolla tietoisia.

Lähde: www.hs.fi/hyvinvointi 6.2.2019, https://www.hs.fi/ hyvinvointi/art-2000005991960.html